Historiallinen EU-Israel -ministerikokous ei tarjoa toivoa Palestiinalle

Euroopan unioni ja Israel pitivät lokakuun alussa historiallisen ministerikokouksen (EU–Israel-assosiaationeuvosto) kymmenen vuoden tauon jälkeen. Aikoinaan vuosittaiset kokoukset jäädytettiin erimielisyyksien takia koskien miehitettyjä palestiinalaisalueita ja erityisesti Israelin harjoittamaa siirtokuntapolitiikkaa. Heinäkuussa EU:n ulkoministerit päättivät kuitenkin yksimielisesti koota neuvoston aikakautena, jolloin Israelin harjoittama poliikka heikentää palestiinalaisten ihmisoikeuksia. Pelkästään kokouksen järjestäminen antoi hiljaisen hyväksynnän Israelin toiminnalle, mutta karvaan lisäpettymyksen tuottaa EU:n kokouslausunto, jossa EU pidättäytyy tuomitsemasta Israelia ihmisoikeusloukkauksistaan.

Ihmisoikeustilanne heikentyy jatkuvasti Länsirannalla

Vuosi ei ole vielä tullut edes päätökseen, mutta jo nyt Länsirannalla palestiinalaisia on surmattu ennätysmäärä Israelin siviiliväestön toimesta tai armeijan operaatioissa sitten vuoden 2015. Yksi surmatuista on toimittaja Shireen Abu Aqla. Israel ei ole ottanut vastuuta hänen surmastaan huolimatta YK:n tutkinnasta, jonka mukaan Israelin sotilaan luoti tappoi hänet. EU luopui vaatimuksestaan itsenäisestä tutkinnasta, jolla olisi ollut mandaattia myös tuoda syylliset oikeuteen. Sen sijaan EU tyytyi pyytämään perusteellista tutkintaa tapaukseen.

Israel on kiristänyt otettaan Palestiinan kansalaisyhteiskunnasta asettamalla kuusi ihmisoikeusjärjestöä terroristilistalle viime lokakuussa. Vaikka järjestöjen toiminta ei lakannutkaan, se vaikeutti merkittävästi heidän työtään ja loi pelon ilmapiiriä. Elokuussa, pian sen jälkeen, kun EU:n ulkoministerit päättivät järjestää ministerikokouksen Israelin kanssa, Israelin armeija suoritti ratsian järjestöjen tiloissa. Lisäksi armeija käski järjestöjä lopettamaan toimintansa kokonaan. Israel tukahduttaa kansalaisyhteiskunnan tilaa ja vaientaa erityisesti ne ihmisoikeuspuolustajat, jotka nostavat ihmisoikeusloukkauksia esille kansainvälisillä areenoilla kuten YK:ssa.

EU on toistuvasti ilmaissut huolensa kaventuvasta kansalaisyhteiskunnan tilasta miehitetyillä alueilla. EU:n komissio lakkautti rahoituksen kahdelle palestiinalaisjärjestölle Israelin terrorismisyytösten takia, mutta perui päätöksensä kesäkuussa Euroopan petostentorjuntaviraston todetessa, ettei järjestöjen rahojen käytössä ollut mitään epäilyttävää. EU pyytää Israelia välttämään toimenpiteitä, jotka hankaloisittavat järjestöjen toimintaa tulevaisuudessa. Samalla se kuitenkin raottaa ovea Israelin kansalaisyhteiskuntaa rajoittavalle toiminnalle. EU nimittäin lupaa arvioida uudelleen päätöksensä, jos Israel tarjoaa vakuuttavia todisteita järjestöjen terrorismitoiminnasta.

EU kuusitoistasivuisessa lausunnossaan tuomitsee viisi kertaa, eikä kertaakaan Israelin hallintoa. EU tuomitsee viimeaikaiset terroristi-iskut Israelissa sekä Hamasin ja Palestiinan islamilaisen jihadin raketti-iskut Israeliin. EU:n voimakkain kritiikki miehityksen osalta liittyy siirtokuntapolitiikkaan. EU tuomitseekin siirtolaiskuntaväkivallan Länsirannalla, mutta ei huomioi, että se on nimenomaan Israelin valtion mahdollistamaa väkivaltaa. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu on todennut, ettei Israel tee tarpeeksi siirtokuntalaisten väkivallan ehkäisemiseksi.

Israel soveltaa kahta eri oikeusjärjestelmää Länsirannalla. Israel on asettanut melkein 800 palestiinalaista hallinnolliseen säilönottoon, joka tarkoittaa, että he ovat vankilassa ilman syytöksiä tai oikeudenkäyntiä. Kyseessä on ennätysmäärä palestiinalaisia säilönotossa sitten vuoden 2008. Pidätykset tapahtuvat usein keskellä yötä, eikä kenellekään kerrota pidätyksen syytä. Länsirannalla sovelletaan siviilioikeutta Israelin kansalaisia kohtaan, mutta sotaoikeutta palestiinalaisten kohdalla. Käytännössä palestiinalaiset saavat kovemmat tuomiot kuin Israelin kansalaiset samoista rikoksista. Tästä huolimatta EU:n mukaan Israel on yksi keskeisiä yhteistyökumppaneiden oikeusvaltion saralla.

Lasten oikeuksien toteutumisessa on myös puutteita. Elokuuhun mennessä 37 palestiinalaislasta oli tapettu Länsirannalla ja Gazassa. Ainakin 6400 lapsen oikeus koulutukseen on vaarassa Länsirannalla, mukaan lukien Itä-Jerusalem, koska alueella on voimassa 56 koulurakennusten tuhoamismääräystä. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla YK rekisteröi 115 koulutukseen liittyvää ihmisoikeusloukkausta, joissa esimerkiksi käytettiin kyynelkaasua koulualueilla tai häirittiin lapsia armeijan tai siirtokuntalaisten toimesta. Vuosittain 500–700 lasta, nuorimmat 12-vuotiaat, pidätetään ja asetetaan sotaoikeuteen. Lapsia voidaan kuulustella ilman huoltajia ja panna eritysselliin jopa kahdeksi viikoksi, mikä palestiinalaisen kansalaisjärjestön mukaan on kidutukseen verrattavissa.

Ihmisoikeuksilla vähäinen painoarvo kokouksen lopputulemassa

Palestiinalaisilla ja ihmisoikeustoimijoilla ei ollut korkeita odotuksia kokousta kohtaan, joka järjestettiin heikentyneestä ihmisoikeustilanteesta huolimatta. Silti ihmisoikeuksien vähäinen painoarvo kokouksen lopputulemassa on huolestuttava. Eri EU-maiden sosiaalisen median teksteissä (Itävalta, Kroatia, Ruotsi ja Tsekki) ei mainittu millään tavalla miehitettyä Palestiinalaisaluetta vaan kehuttiin tilaisuutta ja yhteistyön syventymistä. Irlanti, joka on historiallisesti tukenut palestiinalaisten ihmisoikeuksien turvaamista, nosti nimenomaan konfliktin ulostulonsa keskiöön. Suomen ulkoministeriö ei tiedottanut kokouksesta millään tavalla.

EU:n lausunnossa miehitetty Palestiinalaisalue mainitaan ensimmäisen kerran vasta 12. kappaleessa, mikä kertoo asian merkityksellisyydestä EU:n näkökulmasta. Ennen kuin EU tuo esille rauhanprosessin tärkeyttä Israel-Palestiinan konfliktissa ja esittää huolensa miehityksen pitkäkestoisuudesta, EU toistaa sitoumuksensa Israelin turvallisuuteen ja toivottaa tervetulleeksi Israelin ja muutamien arabimaiden suhteiden normalisoinnin.

Tiedotustilaisuudessa Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell kommentoi, että ministerikokous tarjoaa EU:lle mahdollisuuden keskustella ja avata dialogia Israelin suuntaan ihmisoikeusloukkauksista Palestiinalaisalueella. Tämä ei kuitenkaan todellisuudessa näy kokouksen ulostulossa tai EU:n politiikassa. Alon Liel, entinen Israelin ulkoministeriön kansliapäällikkö, kertoi haastattelussa: ”Niin kauan, kun Eurooppa ei tee konkreettisia diplomaattisia, turvallisuuspoliittisia ja taloudellisia toimenpiteitä, Israel ei välitä hittoakaan. Israel on hyvin itsevarma, ettei sen ihmisoikeusvastaisella käytöksellään ole mitään poliittisia seurauksia kansainvälisissä foorumeissa.”

Kokouksen myötä on selvää, että monilta osin EU tiivistää yhteistyötä Israelin kanssa esimerkiksi kauppa- ja energiapolitiikassa. EU on selvästi tietoinen Israelin harjoittamasta politiikasta ja ihmisoikeustilanteen heikentymisestä. Mutta EU:ssa ei välttämättä vielä ymmärretä, ettei EU-Israel-suhteiden syventyminen tuo muutoksia palestiinalaisten arkeen – ainakaan myötämielessä. Mikäli ensi vuonna kokous järjestetään uudelleen, EU:n tulee pitää Israel vastuussa toiminnastaan ja vaatia suorasanaisemmin ihmisoikeuksien turvaamista miehitetyillä alueilla.

Nitin/EAPPI

Kirjoittaja on toiminut EAPPI-tarkkailijana. Kirjoituksessa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä edusta EAPPI-ohjelman tai sen sidosryhmien näkemyksiä.