Lapsen oikeudet Länsirannalla – Miksi meidän on puhuttava ja toimittava 

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään tällä viikolla, 18.–24. marraskuuta 2024. Kun ajattelen lapsen oikeuksien viikkoa, en voi olla ajattelematta niitä lapsia, jotka elävät Länsirannalla ja koko miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Ajatukseni siirtyvät  viime vuoden kesään, kun olin Betlehemissä, Länsirannalla EAPPI -ihmisoikeustarkkailijana.  Silloin näin läheltä, kuinka syvästi Palestiinassa ihmisoikeudet ja lapsen oikeudet ovat vaakalaudalla joka päivä.

Tilanne ei ole vain hetkellinen, jossa lapset kokevat väkivaltaa ja syrjintää – se on rakenteellista ja jatkuvaa. Heidän oikeutensa ovat jatkuvassa vaarassa. Heidän tarinansa ovat jääneet monessa mielessä kertomatta, koska he ovat niin kaukana meistä, ettemme osaa nähdä tai kuulla heidän kärsimyksiään.

Lapsen oikeus elämään ja turvallisuuteen 

Lapsen oikeuksien yleissopimus, joka hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1989, takaa lapsille perusoikeudet, kuten oikeuden koulutukseen, terveyteen, turvallisuuteen ja elämään. Artikla 2 erityisesti takaa sen, että lapsille taataan oikeudet ilman erottelua ja suojaa heitä syrjinnältä, joka perustuisi perheen asemaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin. Jos tarkastelemme tätä sopimusta Länsirannan kontekstissa, huomamme nopeasti, että se on monin tavoin vain kaunis paperilla oleva idea.

Länsirannalla lapsen oikeus elämään ja turvallisuuteen on usein vaarassa. Israelin ja palestiinalaisryhmien välinen väkivalta on jättänyt jälkensä alueen lapsiin, joiden kokemus maailmasta on täynnä pelkoa, epävarmuutta ja tuhoa. Lapset, jotka kasvavat konfliktien keskellä, eivät ole vain sivullisia – he ovat osittain yksi maailman eniten kärsivistä sukupolvista. Länsirannalla asuvat lapset ovat joutuneet altistumaan traumaattisille kokemuksille jo nuorena, ja se vaikuttaa heidän kykyynsä kasvaa, kehittyä ja elää normaalia elämää.

Länsirannan lasten oikeuksia rajoittaa myös sotilaslaki, joka alistaa palestiinalaislapset täysin erilaiseen asemaan kuin israelilaiset lapset. Israelin kansalaisilla on oma lainsäädäntönsä, mutta palestiinalaisalueilla sovelletaan Israelin sotilaslakia, jonka mukaan yli 12-vuotiaita lapsia voidaan tuomita vankeisrangaistukseen. Tämä tarkoittaa, että nuori palestiinalainen voi joutua oikeudelliseen vastuuseen aikuisen tavoin, vaikka hän olisi vielä lapsi. Alle 12-vuotiaita lapsia voidaan myös pidättää, mutta heidät vapautetaan yleensä 12 tunnin kuluessa. Sama ikä voi tarkoittaa israelilaisilla ja palestiinalaisille lapsille aivan eri asioita riippuen siitä, kumman puolen rajaa lapsi on syntynyt.

Tämä epätasa-arvoinen kohtelu ei ole vain epäoikeudenmukaisuutta – se on myös psykologinen rangaistus, joka painaa palestiinalaisia lapsia ja nuoria. He elävät tietoisina siitä, että heidän elämänsä ja tulevaisuutensa voivat muuttua hetkessä, ja että heitä voidaan kohdella aikuisina, vaikka he ovat vielä lapsia. Tämä ero on kipeä muistutus siitä, kuinka voimakkaasti poliittinen tilanne ja valtioiden väliset rajat voivat määritellä yksilöiden kohtalon – ja erityisesti lasten kohtalon.

Lapsen oikeus koulutukseen

Koulutus on yksi avaintekijä, joka voi muuttaa lapsen elämän suuntaa. Koulutus ei ole vain keino oppia lukemaan ja kirjoittamaan – se on keino rakentaa parempaa tulevaisuutta ja antaa lapsille mahdollisuus nousta köyhyydestä, väkivallasta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Palestiinalaislapset eivät kuitenkaan aina saa tätä perusoikeutta. Monilla lapsilla ei ole mahdollisuutta käydä koulua säännöllisesti. Koulut voivat olla tuhottuja, opettajia ei ole tarpeeksi, tai perheet eivät uskalla lähettää lapsia kouluun matkalla partioivien sotilaiden ja väkivallan uhan takia.

Lapsen oikeus koulutukseen on yksi keskeisimmistä oikeuksista, jotka on taattu kansainvälisissä sopimuksissa. Suomessa tämä oikeus on miltei itsestäänselvyys – lapsilla on oikeus käydä koulua 18 ikävuoteen asti. Länsirannalla tilanne on hyvin eri. Koulutie on usein katkonainen ja haavoittuva.

Viime vuoden kesällä Betlehemissä yksi työtehtävistä oli valvoa kouluun saapuvien lasten turvallisuutta. Tiimimme tehtävänä oli saattaa kouluun saapuvia lapsia ja tarjota suojelevia läsnäoloja kouluaamuisin. Koulureitillä tai koulun aivan vieressä oli usein sotilaita tai häiriköiviä siirtokuntalaisia.

Miksi meidän on puolustettava palestiinalaisia lapsia?

On tärkeää muistaa, että lapsen oikeudet ovat universaaleja. Mikään kulttuuri, yhteiskunta tai poliittinen tilanne ei saisi estää lasta saamasta perustavanlaatuisia oikeuksiaan. Ei ole liioittelua sanoa, että meillä on velvollisuus puhua palestiinalaislasten puolesta. Palestiinalaiset lapset tarvitsevat meidän ääntämme, koska he eivät voi puolustaa itseään järjestelmässä, joka rikkoo heidän oikeuksiaan.

Meidän on vaadittava, että palestiinalaiset lapset saavat elää elämäänsä ilman pelkoa, ilman väkivaltaa, ja että heidän oikeutensa – erityisesti oikeus elämään, turvallisuuteen ja koulutukseen – toteutuvat täysimääräisesti. Lapsen oikeudet eivät ole mitään, mitä voidaan antaa tai ottaa pois poliittisen tilanteen mukaan.

Puolustaessamme lapsen oikeuksista Suomessa, meidän on puolustettava lapsen oikeuksia kaikkialla.

Alisa / EAPPI