Uskonnonvapaus uhattuna miehityksen alla

Tänä vuonna Jerusalemissa vietetään yhtä aikaa kolmen monoteistisen uskonnon tärkeimpiä juhlia; muslimien paastokuukausi ramadan, kristittyjen paasto ja pääsiäinen sekä juutalaisten pesah ajoittuvat samoille viikoille maalis-huhtikuussa.

Viime kuukausina EAPPI-ohjelma on seurannut alueen ihmisoikeustilanteen huonontumista ja raportoinut alati lisääntyviä ihmisoikeusloukkauksia. Alueen kolmen uskonnon juhlien päällekkäisyyden pelätään kiristävän jo ennestään vaikeaa tilannetta. Ramadanin viettoa ja pääsiäiseen valmistautumista varjostaa erityisesti miehityksen alla elävien palestiinalaisten huoli siitä, miltä heidän arkielämänsä edessä olevina pyhinä viikkoina näyttää.

Uskonnonharjoittamiseen kohdistuu rajoituksia

Palestiinalaisten muslimien ja kristittyjen huoli ei ole aiheeton. Jo viime vuonna ramadanin ja pääsiäisen aikaan palestiinalaiset kohtasivat Israelin viranomaisten ja siirtokuntalaisten häirintää, väkivaltaa ja perusteettomiksi katsottuja rajoitteita uskonnonharjoittamiseen.

Vuonna 2022, Israelin viranomaiset keskeyttivät kristittyjen perinteisen palmusunnuntain kulkueen tunnin ajaksi ja lisäksi rajasi perinteisen kristittyjen Pyhän tulen juhlan osallistujamäärää paloturvallisuussyihin vedoten, vaikka edellinen ja toistaiseksi ainoa onnettomuus tässä perinteisessä juhlassa on tapahtunut vuonna 1834.

Vastaavasti vuoden 2022 ramadanin aikaan jännitteet ja yhteenotot muslimien Al Aqsalla lisääntyivät; äärimmäisin esimerkki on se, kuinka Israelin turvallisuusjoukot heittivät huhtikuussa 2022 kyynelkaasukranaatteja täpötäyden Al Aqsan moskeijan ikkunoista sisään rukouksen aikana.

EAPPI-ihmisoikeustarkkailijat raportoivat säännöllisesti ideologisten siirtokuntalaisten vierailuista Al Aqsan moskeijan alueelle. Siirtokuntalaisten vierailujen määrä Al Aqsalle on kasvanut entisestään viime kuukausina etenkin uuden, Israelin historian oikeistolaisimman hallituksen valtaannousun myötä.

Siirtokuntalaisten vierailut haastavat pyhien paikkojen status quo -asemaa, joka ylläpitää alueen rauhaa ja uskonnonvapautta. Ne myös nähdään usein provokaatioina, sillä Israelin turvallisuusjoukot usein takaavat siirtokuntalaisten vierailut Al Aqsalle siellä rukoilevien muslimien kustannuksella. Koska siirtokuntalaisten harjoittama häirintä on usein lisääntynyt juutalaisten juhlapyhien aikaan, Al Aqsan asema yhtäaikaisten pesahin ja ramadanin aikana voi vaikuttaa entistä voimakkaampien levottomuuksien syttymiseen.

Myös arkisempi miehitystodellisuus vaikuttaa palestiinalaisten muslimien ja kristittyjen mahdollisuuksiin harjoittaa uskontoa ja osallistua tärkeisiin juhlapyhiin. Israelin viranomaisten toimintatavat tarkastuspisteillä kovenevat erityisesti ramadanin aikana. Ihmisten liikkumisenvapautta rajataan ja tarkastuspisteitä suljetaan tavalla, joka voidaan nähdä pahimmillaan mielivaltaisena. Turvallisuussyihin vedotessakin tiettyjen ihmisryhmien – esimerkiksi nuorten miesten – kulkuvapauden epääminen voi toimia kollektiivisen rankaisemisen muotona, mikä on kansainvälisen lain mukaan laitonta.

Lisääntyvät hyökkäykset palestiinalaiskristittyjä kohtaan huolestuttavat

Tänä vuonna huolta ja pelkoa palestiinalaisten parissa on lisännyt viime kuukausina kasvanut siirtokuntalaisten harjoittama häirintä ja väkivalta uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan. Useat palestiinalaiskristityt ovat miehityksen alla eläessään korostaneet, ettei Israel-Palestiinan konflikti ole luonteeltaan uskonnollinen, vaan poliittinen; uskonnolliset identiteetit eivät ole ensisijaisia rajaavia tekijöitä ihmisryhmien välillä. Kuitenkin viime kuukausina lisääntynyt väkivalta, jota nationalistis-uskonnolliset israelilaiset siirtokuntalaiset harjoittavat, herättää huolta ja kysymyksiä siitä, miten jokainen uskonnollinen ryhmä saisi elää alueella rauhassa ja turvassa.  

Viime kuukausina Jerusalemin vanhassa kaupungissa ja sen lähettyvillä on ollut useita siirtokuntalaisten hyökkäyksiä palestiinalaisia kristittyjä ja heidän pyhiä paikkojaan kohtaan. Pelkästään tammikuussa siirtokuntalaiset tuhosivat hautoja protestanttisella hautausmaalla, hyökkäsivät kristittyjen korttelissa armenialaisravintolaan ja tunkeutuivat Via Dolorosan toisen aseman kirkkoon, jossa he tuhosivat vanhan Jeesus-patsaan. Vastikään palestiinalaiskristittyihin kohdistui hyökkäys, kun ryhmä siirtokuntalaisia hyökkäsi Getsemanessa Neitsyt Marian haudan kirkkoon jumalanpalveluksen aikana.

Tilanteen vakavuudesta ja palestiinalaiskristittyjen kokemasta ahdingosta kertoo myös Jerusalemin patriarkaatin vetoomus saada kansainvälistä suojelua Jerusalemin pyhille paikoille. Patriarkaatin vetoomuksessa käytetyt sanavalinnat puhuvat omaa kieltään siitä, kuinka vakavaksi tilanne on Jerusalemissa äitynyt: aiemmat palestiinalaisten kirkkojen johtajien siirtokuntalaisväkivaltaa kritisoivat lausunnot ovat olleet verrattain varovaisia eikä väkivallan harjoittajaa ole nimetty suoraan. Tuoreimmassa Jerusalemin patriarkaatin lausunnossa väkivallan harjoittajat nimetään israelilaisiksi ääriryhmittymiksi ja heidän toimensa terrorismiksi.

Paitsi Jerusalemin patriarkaatin vetoomus kansainvälisen suojelun saamiseksi, myös aiemmat vuosien aikana saadut viestit palestiinalaisyhteisöistä kertovat, kuinka miehitys palestiinalaisalueilla ja Itä-Jerusalemissa vaikuttaa kielteisesti myös palestiinalaisten uskonnonvapauden toteutumiseen. Tämän vuoksi EAPPI-ihmisoikeustarkkailijat tarjoavat suojelevaa läsnäoloa, vierailevat pyhillä paikoilla ja tukevat paikallisten uskonnonvapauden toteutumista myös pääsiäisen aikana.

Anne/EAPPI