Väkivaltaa ja valvontaa Hebronissa
Hebronin Ja’abarin naapurusto sijaitsee yhden Israelin vanhimman ja suurimman siirtokunnan, Kiryat Arban, ja Patriarkkojen haudan eli Ibrahimi moskeijan välissä. Alueen läpi kulkevaa tietä kutsutaan nimellä ’Prayers road’, koska se johtaa siirtokunnasta synagogalle, joka on erotettu moskeijasta. Paikka on pyhä sekä juutalaisille, muslimeille että kristityille, koska sen uskotaan sijaitsevan Abrahamin hautapaikalla.
Siirtokunnan asukkaat käyttävät tietä aktiivisesti. Vaikka alueella asuvat palestiinalaiset ovat riippuvaisia tiestä, heidän annetaan käyttää sitä vain rajoitetusti.
Siirtokunnan takia koko alue on vahvan valvonnan alla. Tiellä on useita armeijan valvontapisteitä, ja erityisesti viikonloppuisin sotilaita voi olla noin 500 metrin pituisella tiellä jopa 20. Perheiden liikkumista rajoitetaan voimakkaasti, ja sapatin vuoksi esimerkiksi autojen käyttö tiellä on kielletty. Sapatin ulkopuolellakin vain luvan saaneet saavat tuoda auton alueelle. Lupaa on vaikea saada, ja se on harvalla.
Alueen perheet ovat hyvin haavoittuvassa asemassa ja he kohtaavat jatkuvaa häirintää sekä siirtokuntalaisilta että sotilailta. Siirtokuntalaiset kokoontuvat usein tielle öisin erityisesti juutalaisten juhlapyhien aikaan. Kokoontumiset johtavat useimmiten väkivaltaiseen palestiinalaisten häirintään. Palestiinalaisten liikkumista, jopa lasten leikkiä, rajoitetaan. Tiellä kulkevia nuoria pidätetään ilman syytteitä. Paikallisten kulkua alueelle ja alueelta pois kontrolloidaan tarkastuspisteillä.
Ihmisoikeuspuolustajien perheet erityisen kontrollin alla
Yksi alueen perheistä on ihmisoikeuspuolustaja Aref Jaberin perhe. Erityisesti perheen poikalapset ovat sotilaiden erityishuomion alla. Aref uskoo, että hänet ja hänen lapsensa on valittu erityisiksi kohteiksi, koska hän kuvaa ja raportoi aktiivisesti alueella tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista Human Rights Defenders -järjestön jäsenenä.
Viimeisten kuukausien aikana perheen 18-20 -vuotiaita lapsia on pidätetty neljä kertaa. Jokaisella kerralla heidän silmänsä on sidottu ja heidät on pahoinpidelty läheisessä sotilastukikohdassa. Viimeisimmällä kerralla perheen 20-vuotias poika Mohammad pidätettiin, koska hänellä ei ollut henkilöllisyystodistusta mukanaan. Armeijan sotilas pahoinpiteli pojan sähköpampulla. Mohammad sai useita ruhjeita kasvoihin ja vartaloon. Hän joutui sairaalaan vammojensa vuoksi.
Tapahtuneen jälkeen Mohammadia pelottaa kulkea kadulla. Nykyään hän esimerkiksi valitsee kiertoreitin töihin, välttääkseen sotilaita mahdollisimman paljon. Arefin mukaan kaikista pidätyksistä on ollut vastuussa sama sotilas. Myös muut alueen perheet ovat raportoineet sotilaan väkivaltaisesta käytöksestä erityisesti 15-20 -vuotiaita poikia kohtaan. Valituksia on tehty myös Israelin siviilihallintoon, mutta sotilas on edelleen töissä.
Aref, hänen vaimonsa ja lapsensa ovat kohdanneet niin paljon väkivaltaa ja häirintää, että
kuuntelijan on enää vaikea pysyä mukana siinä, miten mikäkin häirintä ja väkivallanteko tapahtui. Perheen lapsia pidätetään säännöllisesti, ja lähes kaikkia perheen jäseniä on pahoinpidelty. Armeija on tunkeutunut satoja kertoja heidän kotiinsa.
Ihmisoikeusrikkomuksia kadulla ja alueella raportoiva perhe ei kuitenkaan aio muuttaa. ”Tämä on ollut kotimme useiden sukupolvien ajan. Minne muualle menisimme?” Aref sanoo.
Teksti ja kuvat: Heta /EAPPI